Pikku-Hiiri -kirjasarja – Riikka Jäntti
Nipa 2 v. suosittelee Riikka Jäntin mainiota Pikku-Hiiri -kirjasarjaa 🐀 Suosikiksi on muodostunut Pikku-Hiiren Puolukkaretki, joka lainataan kirjastosta monta kertaa vuodessa, ja sitä luetaan ilta toisensa jälkeen. Tarina ja kuvitus on lempeää, ilmeikästä, inhimillistä, oivaltavaa ja kauniin yksinkertaista.
Vastaaja: Mari Kotivuori, esiopettaja
Kun ekaluokalla opettaja luki H.C. Andersenin satuja ja kuuntelimme paripulpetissa istuen.
Opinnoissa, rentoutumisessa lukien.
Lucinda Rileyn Seitsämän sisarta kirjasarja ja Enni Mustosen kirjat.
PERINTEINEN EHDOTTOMASTI
Vielä hakusessa, ehkä koirankoulutukseen liittyvä kirja.
Lukuretki Torstilan kartanoon toteutui poutaisessa syyskuun säässä. Olipa upeaa, että seitsemäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan aitoon kartanomiljööseen, oman kotikunnan historiaan ja kulttuuriin sekä lukemaan tarinoita, joista osa sijoittui juuri kyseiseen kartanoon, jossa olimme vierailulla. Retki oli kuin aikamatka historiaan tarinoiden maailmassa.
Lukuretkellä hyödynsimme mm. Joroisten musiikkipäivien Kultturitarinat soimaan -hankkeessa keräämiä tarinoita Joroisten kartanoista. Nuoret tutustuivat myös mm. tunnettuun tositarinaan ”Mualiman Teittisestä”, joka kaivoi Joroisiin kanavan. Kanava muokkasi yllättäen laajojakin järvialueita pelloiksi, ja Torstilan kartanon rantasaunakin jäi tököttämään keskelle nykyisin peltona hyödynnettävää aluetta. Tällaisen entisen järvialueen päällä sijaistee myös Joroisten lentokenttä.
Pääsimme retkellä maistelemaan myös kartanon väen leipomia herkullisia kaurakeksejä ja juomaan kartanon omista omenoista puristettua omenamehua. Kartanon isäntä Juha Utriainen esitteli kaikille kiinnostuneille luomuviljelyyn erikoistuneen kartanon työkoneita ja kertoi luomuviljelyn periaatteista.
Vietimme aikaa kartanon ikivanhan navetan idyllisillä ylisillä ja pääsimme ihastelemaan ulkoapäin kartanon päärakennustakin Arnevi Rautasen johdolla.
Joroisten yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaiset pääsevät tutustumaan toiseen maailmansotaan Anne Frankin sarjakuvapäiväkirjan välityksellä! Kirjan pohjalta laaditut tehtävät löytyvät freeed.com ja ovat Lukeva kaakko-Lukutaitoinen -hankkeen käsialaa.
Saimme myös Asterix ja Obelix- sarjakuvakirjat, joiden avulla kaikki yhdeksäsluokkalaiset pääsevät yhteiskuntaopin tunneilla tutustumaan talouden peruskäsitteisiin; kysynnän- ja tarjonnan lakiin, inflaatioon, hinnan muodostumiseen ja tuotantoon.
Uutta intoa opiskeluun kirjojen kautta!
Kissa Killin kiukkupussi – Tuula Karolainen ja Christel Rönns. Kuvassa koulunkäynninohjaaja Minna Tiittanen ja lukutaitokoordinaattori Henriikka.
Tiedättehän, jokaisen aamu voi olla joskus hieman harmaa ja hankala… 🌧🤨Kiukuttaakin joskus.😑 Saappaat ei mene jalkaan, paita on nurinpäin ja aamukahvi kylmää… Mutta onneksi kirjasta löytyi loistovinkki, joka helpottaa kaikkiin kiukkutapauksiin! 🤗Vastaus on Killi Kissan KIUKKUPUSSI!😺 Me testasimme, ja tämä toimii takuuvarmasti niin paperipussiversiona kuin kämmenistä muodostettuna mielikuvituspussina! Puhalla vain huolellisesti keuhkojen täydeltä kaikki kiukku pussiin, ja pamauta pussi!😤 Tai heitä pussi niin pitkälle kuin jaksat! Ja kas, kaikki kiukku on tipotiessään.🥳😇 Kiitos Killi Kissalle kiukkupäivien pelastuksesta! 👏😍
Lukugallupissa haastateltavana Jaakko Kuronen, Joroisten kunnanjohtaja.
Parhaita lukumuistoja on vahvasti kaksi, ensimmäinen tulee ihan lapsuudesta. En muista minkä ikäisenä, mutta hirveästi urheilua fanittaneena luin kuvitteellisen jääkiekkoelämäntarinan. Silloin ymmärsin ensimmäisen kerran, miten lukeminen voi imaista mukanaan.
Lukemisen räjäyttäjä oli armeijassa Ilkka Remeksen Uhrilento. Olin päivystämässä viikonloppuna ja oli tylsää. Tupakaveri tarjosi kirjaa valvomisen tueksi. Silloin ymmärsin lukemisen ihanuuden, kuinka se on parempaa kuin elokuvien katsominen! Luin sen jälkeen kaikki Remeksen teokset. Nukahdin tämän lukuelämyksen jälkeen monta vuotta kirjaa lukemalla.
Väittäisin että ihan kaikessa, että on pystynyt opiskelemaan ja työelämässä kaikki tehtävät ovat vaatineet luku- ja kirjoitustaitoja. Ne ovat olleet keskeisimpiä taitoja työelämässä. Heräsin asiaan vähän myöhässä, lukeminen takelteli vielä koulussa. Osasin kyllä lukea teknisesti, mutta jos ei ollut kovin mielenkiintoista luettavaa, en oikein osannut sisäistää lukemaani. Sittemmin ryhdyin lukemaan paljon.
Aku Ankat olivat lukutaidon kannalta iso tekijä pienempänä, että tuli paljon tekevänä lapsena luettuakin. Merkityksellisin kirja on ehdottomasti armeijassa luettu Remeksen Uhrilento. Siitä lähti lukemisen into, elämänkerta kiekkoilijasta upposi siihen tilanteeseen, mutta Uhrilento-kirjassa oli jännitystä. Elämys kirjan parissa oli vaikuttavampaa ja jännittävämpää kuin elokuvia katsellessa koskaan. Armeijan päivystysvuorokaan ei jännitysromaania lukiessa haitannut yhtään, kun ei kuitenkaan olisi uskaltanut ruveta nukkumaan. Luin kirjan kolmessa päivässä.
Nykyisin illat alkavat äänikirjojen parissa. Kuuntelen usein äänikirjaa nukahtamiseen saakka. Luen paljon työn puolesta päivällä ja siksi lepuutan silmiäni sitten kuuntelemalla äänikirjoja iltaisin.
Haluaisin lukea seuraavaksi ehdottomasti jotakin jännitysromaaneja. Nyt kuuntelen maailmanpoliittisiin asioihin ja Ukrainaan liittyvää sotakirjallisuutta. Serhi Rudenkon kirjan Sankareiden Kiova– kirjan luin viimeksi, nyt on menossa Maxim Fedorovin Minun Ukrainani -teos. Olen lukenut hiljattain myös kirjat Markus Leikolan Sodan ja rauhan kronikka ja Tuomas Kyrön kirjan Aleksi Suomesta.
Lukutaitokoordinaattori unboxaa: Kadonnut keskittymiskyky – Johann Hari
Kirja on upea kooste useiden eri tutkijoiden haastatteluista ja tehdyistä tutkimuksista keskittymiskyvyn heikkenemiseen liittyen, omakohtaisilla kokemuksilla ja heittäytymisellä höystettynä! Ehdottoman hyvä kaikille ammattikasvattajille ja opettajille, huoltajille ja opiskelijoille. Ehdoton lukuelämys kaikille, jotka haluavat kiinnittää huomiota oman keskittymiskykynsä parantamiseen. Pääpiirteittäin ehdottomasti täyttä asiaa supermielenkiintoisin yksityiskohdin, vaikka ei aivan kaikesta samaa mieltä olisikaan. Kirja tarjoaa useita näkökulmia enemmän kuin valmiita vastauksia.
Oletteko tulleet ajatelleeksi, että mikäli vaikkapa puhelin keskeyttää uppoutuneisuuden työhön tai tarkkaavaisuutta vaativaan keskittymiseenne, aivoiltanne menee noin 20 minuuttia päästä takaisin kunnon keskittyneisyyden flow-tilaan!? Multitaskaus ei siis todellakaan ole tehokasta, vaan vie turhaa aikaa ja energiaa keskittymisen korjaamiseen ja ylläpitämiseen.
Tai olisitteko arvanneet, että aivoparkanne ovat nykyisessä informaatiotulvassa kuin portsariraukka, joka yrittää ovella estellä hillitöntä juhlijoiden laumaa, joka tungettelee yksitysbileisiin ohi oikealta ja vasemmalta? Ja juhlat keskeytyvät aina, kun joku kutsumaton vieras pääsee livahtamaan portsarin ohi, ja koko keskittyminen itse asiaan alkaa jälleen alusta. Ajatelkaa aivojenne portsariparkaa, 24 tuntia vuorokaudessa aivojamme pommitetaan järkyttävällä informaatiotulvalla! Jos ennen vanhaan luimme yhden sanomalehden päivässä, nykyinen informaatiotulva vastaa lähemmäs 50 lehden sisältöä päivittäin. Siihen päälle sosiaalinen media pikaisine videopätkineen ja jatkuvine merkkiäänineen, siinäpä on portsarille hommaa.
Eräs keskittymistämme-, pitkäjänteisyyttämme-, jaksamistamme- ja vireystilaamme heikentävä tekijä on kunnollisen unen vähyys. Oletteko kuulleet, että kunnon yöunet vastaa kunnollista aivopesua? Kyllä, kirjaimellista aivopesua, jonka aikana aivoista huuhtoutuu päivän aikana kertyneet kuona-aineet. Ellei aivoja pestä, on seurauksena kunnon aivosumu!
Vastaaja: Mari Huupponen, Kuvansin päiväkodin johtaja
Alakouluikäisenä nukuttiin pikkusiskon kanssa mökillä teltassa yötä ja luettiin kirjoja taskulampun valossa. Oli jännää kun samalla kuului luonnon ääniä ympäriltä.
Minulle on ollut lukutaidosta hyötyä kaikessa ja kaikkialla.
Lapsena Kolme iloista rosvoa (se on lempi lastenkirjani vieläkin) ja nuorena Pocahontasista kirjoitettu romaani (Susan Donnell)
Molemmat. Perinteinen muuten mutta äänikirja esim. samalla kun neulon tai puuhastelen kotitöitä, kerään marjoja jne.
Tähtikuvioita (Alexandra Bellefleur)
Tässä gallupissa lukukokemuksistaan kertoo Mika Huovinen, Joroisten kunnan sivistysjohtaja.
Hyvän kirjan lukeminen ääneen sopivalle yleisölle.
Ehkäpä eniten opiskelussa.
Mika Waltarin Mikael Hakim
Perinteinen kirja.
Joroisten historiaa.
Lukugallupissa pääsemme seuraamaan kuntalaisten lukukokemuksia ja muistoja sekä kurkistamaan heidän lukutoiveisiinsa!
Ensimmäinen lukugallupiin vastaaja on Satu Immonen-Kähäri, yhtenäiskoulun rehtori.
Mukavin lukumuistoni liittyy lapsuuden kesiin ja sateisiin päiviin. Meillä oli kotipihassa pieni, kesäaitan virkaa tekevä mökki, jossa minulla oli oma kesähuone. Oli mahtavaa vetäytyä sinne, kuunnella sateen ropinaa ja uppoutua kirjojen tarinoihin.
Lukutaidosta on ollut minulle valtavasti hyötyä. Ensinnäkin opiskeluni ovat sujuneet vahvan luku- ja kirjoitustaidon avulla helpohkosti. Myös myöhemmällä iällä jatko-opinnoissa niistä on ollut kovasti hyötyä.
Olen melko nopea lukija, joten nykyisessä työssäni uusien, laajojenkin asiakokonaisuuksien läpikäynti käy nopsasti. Voisin sanoa, etten pärjäisi nykyisessä työssäni ilman vahvaa luku- ja kirjoitustaitoa.
Veljeni Leijonamieli. Henkilökohtaisesti kovin koskettava kirja. Jostain syystä viehätyin tähän kirjaan jo kauan aikaa sitten, ja olen aina lukenut omille oppilailleni tämän kirjan ääneen.
Molemmat. Illalla, ennen nukkumaan menoa luen perinteistä kirjaa, mutta esimerkiksi autossa kuuntelen äänikirjaa. Seuraavaksi haluaisin kokeilla sitä, että minulla olisi sama kirja äänikirjana ja perinteisenä kirjana ja lukisin niitä vuorotahtia.
Victoria Hislopin ”Ne, joita emme unohda” tai saman kirjoittajan ”Saari”.
